Haaste ja vastaaminen

Soittajamme tiedustelevat usein haasteisiin vastaamisesta ja vastaamisen mielekkyydestä.

On syytä painottaa, että käräjäoikeuksien haasteet nojautuvat haastehakemuksiin ja viimeksi mainitut määrittävät juttulajit yleisissä tuomioistuimissa. Näitä pääprosessilajeja on kaksi.

Rikosasiassa syyttäjä ”nostaa syytteen” jättämällä väittämästään rikoksesta haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Riita-asiassa, esimerkiksi sopimussaatavaa koskevassa erimielisyydessä, kantaja jättää haastehakemuksen tuomioistuimelle.

Olemme saaneet erityisen paljon kysymyksiä siitä, onko niin sanottuun selvään haasteeseen syytä vastata, taikka miten vastata, jos haastehakemukset sisältävät asiavirheitä, eivätkä vastaa todellista tilannetta.

Haasteeseen vastaamistapa ja -tarve vaihtelevat tapausten välillä.

Jos kyse on esimerkiksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vastaaja (esitutkinnassa epäilty) on myöntänyt teon ja teko itsessään on riidaton, huomiota tulee kiinnittää rangaistusmäärään ja siihen, kuinka pitkäksi ajaksi syyttäjä on esittänyt muun muassa ajokieltoa. Tällöin laaja vastaaminen haasteeseen ei välttämättä ole järkevää, eikä lakimieskään ole asiassa hyödyksi.

Sen sijaan, jos haastehakemuksessa on totuudenvastaisia tai epäselviä väitteitä, vastaajalla on perusteltu syy antaa tuomioistuimelle kirjallinen vastaus, jossa tuodaan ilmi vastaajan näkemys asiassa. Rikosasiassa syyte tai siviiliasiassa rahakanne voidaan kiistää. Näissä tilanteissa – ja riippuen jutun merkityksestä vastaajalle – vastaajan on lähtökohtaisesti perusteltua kääntyä juristin puoleen. Tämä perehtyy jutun faktoihin ja kertoo päämiehelleen jutussa (juridisesti) merkitykselliset seikat.

Mikäli sinulla on lisäkysyttävää, voit soittaa Lakimiespuhelimen juristipäivystykseen 0600 11 222 tai vieraile lakimiespuhelimen kotisivuilla.