Psyykkisten henkilövahinkojen korvaaminen

minen

Psyykkisen tilan oireilut (esimerkiksi stressireaktiot, sopeutumishäiriöt ja masennus) voivat tulla korvattavaksi henkilövahinkona. Tyypillisesti korvausvastuu edellyttää, että on tapahtunut vakava terveyteen, vapauteen tai kunniaan kohdistuva rikos. Sen lisäksi psyykkisten haittojen korvaaminen edellyttää muun muassa, että psyykkinen oireilu on näytetty lääketieteellisesti riittävällä varmuudelle toteen ja pystytään osoittamaan syy-yhteys moitittavan teon ja psyykkisen haitan välillä.

Psyykkisen haitan korvaaminen henkilövahinkona tulee lähtökohtaisesti korvattavaksi vahingonkorvauslain mukaisena kipuna, särkynä tai muuna tilapäisenä haittana. Psyykkisen oireilun korvaamista ei tule kuitenkaan sekoittaa vahingonkorvauslaissa säädetyn kärsimyksen korvaamiseen. Vahingonkorvauslaissa säädetyn kärsimyksen korvaaminen perustuu vakavien ihmisarvoa loukkaavien tekojen korvaamiseen, jolloin ei edellytetä näyttöä siitä, että asianomistajalle olisi tosiasiallisesti aiheutunut negatiivisia muutoksia hänen psyykkisessä tilassaan. Kärsimyskorvauksen osalta riittävää on pystyä näyttämään, että rikoksella rangaistava teko on luonteeltaan sen tyyppinen, että se objektiivisesti arvioiden loukkaisi asianomistajan ihmisarvoa vakavalla tavalla. Kärsimyskorvausta arvioitaessa keskitytään toisin sanoen objektiiviseen teon arviointiin, joka ei vaadi rinnalleen uhrin subjektiivista kokemusta psyykkisen tilan järkkymisestä.

Kuten edellä on jo lyhyesti todettu, kärsimyskorvauksen lisäksi voi tulla korvattavaksi lääketieteellisesti toteennäytettävät psyykkisen oireilut. Korkein oikeus on useissa ratkaisuissaan arvioinut psyykkisen oireilun korvausedellytyksiä. Jotta korvausedellytykset täyttyvät, niin asianomistajan tulee osoittaa, että tekijän olisi tullut voida ymmärtää teon tavanomaisena seuraukseksi psyykkisen tilan häiriintymisen.  Esimerkiksi tapauksessa KKO 2001:7 on arvioitu, että 12-vuotiaalle lapselle alkoholin juottaminen oli pahoinpitelynä rangaistava teko ja oikeutti uhrin kivusta ja särystä korvaukseen, mutta uhrilla myöhemmin diagnosoidut vakavat ja pitkäaikaiset masennusoireet katsottiin siinä määrin epätavanomaiseksi rikoksen seuraukseksi, ettei niiden perusteella voitu myöntää korvausta psyykkisen tilan häiriintymisestä.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset ovat rikosoikeudenkäynnissä tärkeä oikeuslähde, jonka avulla pyritään arvioimaan henkilövahinkojen kohtuullista korvaustasoa ja korvauksen edellytyksiä. Kyseisistä suosituksista voidaan päätellä, että ainakin seuraavat psyykkisen tilan oireilut saattavat tulla korvattavaksi etenkin vakavien rikosten yhteydessä:

Sopeutumishäiriö

Sopeutumishäiriöillä tarkoitetaan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa lievempiä tunne-elämän häiriö- ja ahdistustiloja, jotka tavallisesti häiritsevät sosiaalista toimintakykyä ja syntyvät merkittävän elämänmuutoksen tai rasittavan elämäntapahtuman jälkeisen sopeutumisvaiheen aikana, mutta joiden kohdalla vaikeamman mielenterveyshäiriön diagnoosikriteerit eivät täyty.

Akuutti stressireaktio

Akuutti stressireaktio on puolestaan epätavallisen voimakkaaseen traumaattiseen tapahtumaan liittyvä psyykkinen seuraamus, joka on tyypillisesti tilapäinen ja ohimenevä. Tyypillistä ovat esimerkiksi ahdistuneisuusoireet tavanomaisissa sosiaalisissa tilanteissa, huomiokyvyn kaventuminen, suuttumusoireet ja/tai yliaktiivisuus.

Traumaperäinen stressireaktio

Traumaperäinen stressireaktio kehittyy viivästyneellä vasteena poikkeuksellisen uhkaavaan tai tuhoisaan tapahtumaan, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta melkein kenessä tahansa. Traumaperäisen stressihäiriön määritelmän mukaan henkilön reaktio tapahtumaan on voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Oireilun tulee yleensä olla kestänyt vähintään kuukauden ja traumaattisen tapahtuman ja oireilun alkamisen välinen aika on yleensä alle kuusi kuukautta. Häiriö ilmenee traumaan liittyvinä painajaisunina ja takautumina, tunteiden ja huomiokyvyn latistumisena, eristäytyneisyytenä, autonomisena ylivireytenä ja säpsähtämisreaktioina. Traumaperäinen stressireaktio vaatii tuekseen tyypillisesti vahvaa näyttöä, eli käytännössä psykiatrien lausuntoja.

Masennus

Psyykkisenä oireiluna voi tulla korvattavaksi myös masennuksen oireet, mikäli masennus on selkeässä syy-yhteydessä rangaistavaan tekoon. Masennustilassa henkilö kärsii pitkittyneesti mielialan laskusta sekä tarmon ja toimeliaisuuden puutteesta. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt. Muita tavallisia oireita ovat keskittymis- ja huomiokyvyn heikkeneminen, itsetunnon ja itseluottamuksen heikkeneminen, syyllisyyden ja arvottomuuden kokemukset, synkät ja pessimistiset ajatukset tulevaisuuden suhteen, itsetuhoiset ajatukset tai teot, unihäiriöt sekä ruokahalun heikkeneminen.

— — —

Mikäli olet asianomistajana rikosprosessissa, on suositeltavaa, että otat yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa prosessia oikeudenkäyntiavustajaan (etenkin rikosasianajaja). Asiantunteva rikosasianajaja osaa selvittää puolestasi, että oletko oikeutettu osittain tai kokonaan maksuttomaan oikeudenkäyntiin valtion varoista tai oikeusturvavakuutuksella. Lisäksi rikosasianajaja suunnittelee ja laatii puolestasi lain mukaiset korvausvaatimukset ja huolehtii siitä, että oikeutesi ja velvollisuutesi tulevat asianmukaisesti valvotuiksi rikosprosessissa. Hyvä rikosasianajaja osaa olla myös asianomistajalle henkinen tuki, joka auttaa asianomistajaa jaksamaan ja pärjäämään läpi raskaan rikosprosessin. Myös Lakimiespuhelimen kautta voit kysyä neuvoa siitä, miten sinun kannattaisi edistää asiaasi.