Esitutkinnassa asianajajan käyttäminen

Asianajajilta usein kysytään, että onko esitutkintaan tarpeellista hankkia oikeudelliseksi avustajaksi asianajaja tai muu lupaehdot täyttävä lakimies. Lyhyt vastaus on, että asianajajan käyttö on lähes aina suositeltavaa, jos rikostutkinta herättää asianosaiselle kysymyksiä, epätietoisuutta tai stressiä.

Tärkein syy käyttää asianajajaa esitutkinnassa on sinänsä yksinkertainen ja intuitiivisesti ymmärrettävä: esitutkinnassa valmistellaan tausta-aineisto, johon mahdollinen tuleva rikosoikeudenkäynti perustuu. Mikäli esimerkiksi rikoksesta epäilty on esitutkinnassa lausunut itselleen epäedullisia asioita, niin hyvin todennäköisesti näitä epäedullisia lausumia tullaan käyttämään häntä vastaan varsinaisessa oikeudenkäynnissä. Asianajajan avulla epäillylle syntyy kuitenkin monipuolisemmat mahdollisuudet arvioida lausumiensa edullisuutta ja haitallisuutta.

Asianajaja myös valvoo esitutkinnan kaikissa vaiheissa, että asiakkaan lakisääteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia noudatetaan täysimääräisesti. Yleensä jo pelkkä asianajajan läsnäolo kuulusteluissa saa esitutkintaviranomaisen keskittymään huolellisemmin siihen, että esitutkintalakia ja muita soveltuvia säännöksiä noudatetaan tarkasti. Esimerkiksi esitutkintalakiin kirjatut velvollisuudet kohdella asianosaista hienotunteisesti ja vähimmän haitan periaate huomioiden eivät välttämättä toteudu yhtä tehokkaasti, mikäli asiakkaalla ei ole kuulustelutilanteessa tukena asianajajaa.

Asianajajalla on myös mahdollisuus esittää esitutkinnan aikana lisäkysymyksiä, joilla pyritään varmistumaan siitä, että asiakkaan kannalta kaikki olennaiset seikat on tullut käsiteltyä esitutkinnassa riittävällä tarkkuudella. Lisäksi asianajaja voi pyytää esitutkintaviranomaista suorittamaan tutkinnallisia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että asiakkaan kannalta olennaiset seikat huomioidaan ja tutkitaan seikkaperäisesti. Asianajaja voi myös puuttua viranomaisen epäasiallisiin kuulustelutapoihin.

Tärkein oikeudellinen tuki asiakkaalle syntyy, kun asianajaja tarkastaa kuulustelun päätteeksi esitutkintaviranomaisen laatiman kuulustelukertomuksen. Kuulustelukertomuksissa on hyvin usein ainakin pieniä korjattavia tai muutettavia asioita. Joissain tapauksissa kuulustelukertomuksiin pyydetään jopa merkittäviä ja hyvinkin olennaisia muutoksia, koska kuulustelukertomuksen ei katsota vastaavan asiakkaan tahtotilaa ja kuulusteluissa lausuttua. On tärkeää, että kuulusteluun osallistuva asianosaisen allekirjoittaa ainoastaan sellaisen kuulustelukertomuksen, jonka hän katsoo vastaavan täysimääräisesti hänen tahtotilaansa ja esitutkinnassa lausumaansa.

Laajemmissa rikosasioissa (esim. talousrikokset) asianosaiselle annetaan myös mahdollisuus kirjalliseen loppulausuntoon. Tyypillistä on, että kirjallisen loppulausunnon luonnostelee asianajaja, joten myös tässä vaiheessa asianajajan käyttö on hyvin tavanomaista ja suositeltavaa. Loppulausunto liitetään osaksi esitutkintapöytäkirjaa, ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia syyteharkinnan tai mahdollisen lisätutkinnan näkökulmasta. Loppulausunto saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, että syyttäjä jättää syytteen nostamatta tai päättää muuttaa rikosnimikettä epäillyn kannalta lievemmäksi. Loppulausunnon takia esitutkintaa saatetaan myös jatkaa lisätutkinnalla, mikäli loppulausunnon takia on syntynyt perusteltu epäily siitä, että esitutkinnassa ei ole tehty kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.

Esitutkinta ja rikosprosessi ovat tyypillisesti kaikille sen asianosaisille henkisesti raskaita prosesseja. Asiansa osaava asianajaja toimii myös asiakkaan henkisenä tukena, joka voi olla joissain rikostyypeissä (esim. seksuaalirikoksissa) hyvinkin tärkeä osa asiakkaan avustamista.

Asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä välittömästi, kun saat tiedon siitä, että olet asianosaisena esitutkinnassa. Asianajajan suositusten pohjalta sinun on helpompi arvioida, että haluatko esitutkintaan asianajajan avuksesi ja miten toimeksianto kustannetaan. Tietyissä tilanteissa saatat myös olla oikeutettu valtion varoin kustannettavaan puolustajaan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaan. Asianajaja osaa kertoa myös näistä mahdollisuuksista enemmän alkuneuvonnan yhteydessä.